Wednesday, 24 December 2014

Joululukemista: Jaakko Keränen - Suomen Sääprofessori

Heikki Nevanlinna on kirjoittanut kirjan Sodankylän geofysiikan observatorion ensimmäisestä johtajasta Jaakko Keräsestä (1883-1979). Hän tuli koko kansalle paremmin tunnetuksi Ilmatieteen laitoksen johtajana, aikansa mediahahmona "Sää-Keräsenä" ja "Suomen Sääprofessorina".

Ystävällisesti joulupukki toimitti kovakantisen version minulle. Sähköinen versio pdf:nä löytyy täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144225. Eli jos sadan vuoden takainen observatoriomaailma ja Ilmatieteen laitoksen historia kiinnostaa, niin tässä varsin mielenkiintoista joululukemista. Kirjan on kustantanut Ilmatieteen laitos ja Sodankylän geofysiikan observatorio.

Ilmatieteen laitoksen uutinen kirjasta löytyypi täältä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/35939224. Tässä alla kyseisestä Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta lainattu pätkä:

Jaakko Keränen

Jaakko Keränen oli kotoisin Kainuun Paltamosta maanviljelijäperheestä. Keränen nimitettiin silloisen Ilmatieteellisen keskuslaitoksen magneetikoksi vuonna 1911. Sääosaston johtajaksi hänet valittiin vuonna 1921. Sitä ennen hän oli tehnyt mittavan työn Suomalaisen Tiedeakatemian Sodankylän magneettisen observatorion ensimmäisenä johtajana 1913–1918. Keräsen tehtäviin kuului myös Suomen alueellinen magneettinen kartoitustyö, joka valmistui 1930-luvun alussa. Kyseessä oli osa suuresta kansainvälisestä maapallonlaajuisesta tutkimusohjelmasta. Sodankylästä Keränen siirtyi kolmeksi vuodeksi geodeettiseen laitokseen, missä hän osallistui Suomen ja Neuvostoliiton välisen Tarton rauhansopimuksen (1920) mukaisiin rajanmääritysmittauksiin Lapissa.
Tasavallan presidentti nimitti Keräsen Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajaksi vuonna 1933. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajan tehtävistä Keränen siirtyi eläkkeelle vuonna 1953, mutta hän jatkoi meteorologian ja geofysiikan tiedeyhteisöissä eri tehtävissä vielä 1960-luvulle saakka. Jaakko Keräsen yli 20 vuotta kestäneen johtajakauden aikana Ilmatieteellisen keskuslaitoksen tehtäväalue laajeni merkittävästi ja henkilökunnan määrä kasvoi lähes kymmenkertaiseksi.

Lentoliikenteen alku 1920-luvulla toi laitokselle uusia ilmailumeteorologisia tehtäviä. Yleisradiotoiminnan käynnistyminen avasi laitokselle uusia mahdollisuuksia meteorologisten tietojen välitykseen. Jaakko Keränen tulikin tunnetuksi kansalaisille radion ja myös sanomalehtikirjoitusten kautta ilmatieteen symbolina ja mediahahmona, "Sää-Keräsenä" ja "Suomen Sääprofessorina".
Jatkosodassa 1941–1944 Keränen johti Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimintaa osana Puolustusvoimien koko maan kattavaa sääpalvelua.
Sodan jälkeen Jaakko Keränen vaikutti merkittävästi Sodankylän magneettisen observatorion uudelleenrakentamiseen. Observatorio tuhoutui täysin Lapin sodassa 1944. Keränen oli myös keskeinen henkilö, kun Ilmatieteellisen keskuslaitoksen Sodankylän aerologinen observatorio perustettiin vuonna 1949. Hänen johtajakautensa lopulla käynnistyi myös Nurmijärven magneettinen observatorio.
Jaakko Keränen oli aktiivisesti mukana Suomalaisessa Tiedeakatemiassa, jonne hänet valittiin vuonna 1926. Hänelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto vuonna 1962. Keräsen tieteellinen tuotanto käsittää noin 170 julkaisua, jotka liittyvät lähinnä geomagneettisiin ja meteorologisiin aiheisiin.


No comments:

Post a comment