Tuesday, 28 January 2020

SGO:n harjoittelupaikat ja kesätyöt 2020 - Traineeship and summer work 2020 at SGO

SGO:n harjoittelupaikat ja kesätyöt 2020

Haku kesätyö- ja harjoittelupaikat vuodelle 2020 ovat haussa 1.3.2020 saakka. Paikkoja on yhteensä seitsemän observatorion eri tutkimusyksiköissä, jotka sijaitsevat Sodankylässä ja Oulussa (seismologia ja kosminen säteily). Pääpaino paikkoja täytettäessä on yliopistotason opiskelijoissa, mutta mahdollisuuksien mukaan muitakin palkataan. Hakulomakkeen löydät täältä: https://www.sgo.fi/Contact/ContactUs_f.php

 Tarjolla on mm. seuraaviin aihepiireihin liittyviä tehtäviä:
  • Hiukkaspresipitaation havaitseminen ja vaikutukset yläilmakehän otsonikemiaan maanpinta- ja satelliittihavainnoista. Työssä opitaan analysoimaan mittausaikasarjoja signaalinkäsittelyn työkalujen avulla
  • Sodankylän geofysiikan observatorio käyttää ja kehittää tietojärjestelmää ylläpitämiensä havaintoverkkojen reaaliaikaiseen monitorointiin. Tietojärjestelmään on kehitteillä uusi osa, joka hyödyntää avoimia tietoaineistoja (salamahavainnot) riskianalyysiin, vaurion selvittämiseen, lyhyen aikavälin ennusteisiin ja automatisoituihin toimiin. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu tämän osan suunnittelu- ja kehitystehtäviä (ohjelmointi, käyttöliittymä). Avainsanoja: Linux, Bash, Python (mm. Flask, Bokeh), HTML
  • Maan läheisyydessä kosmisen säteilyn vuota moduloi Auringon magneettinen aktiivisuus, jota välittävät aurinkotuuli ja interplanetaarinen magneettikenttä. Kosmisen säteilyn vaihtelua monitoroidaan jatkuvasti maanpinnalla olevilla sensoreilla, jotka ovat neutronimonitoreja (NM). Stabiilein NM sijaitsee Oulussa ja sitä operoi SGO. Jokainen NM tuottaa oman datan, joka sisältää sekä hyödyllisen signaalin että kohinaa. Jotta tunnettua mallia voidaan käyttää useiden sensoreiden tuottamaan kohinaiseen dataan, mallin parametrit täytyy määrittää (ja epätarkkuus arvioida) jokaiselle ajanhetkelle. Suunniteltu työ johtaa todennäköisesti tieteelliseen julkaisuun.
  • SGO operoi kosmisen säteilyn maanpintasensoreita Concordian mittausasemalla Etelänapamantereen keskellä olevalla ylätasangolla, joka on optimaalinen sijainti kosmisen säteilyn havaitsemiseen. Sensori mittaa kosmisen säteilyn ilmakehässä synnyttämän kaskadin nukleoni-komponenttia, kun useita hiukkasia voidaan havaita lähes samanaikaisesti. Tätä sanotaan kosmisen säteilyn moninkertaistumiseksi. Näiden moninkertaisten havaintojen lukumäärä ja tarkka ajoitus antavat tietoa primääristen kosmisen säteilyn hiukkasten ominaisuuksista. Opiskelijan tehtävänä on analysoida Concordian asemalla rekisteröityjä moninkertaisia kosmisen säteilyn havaintoja ja kehittää malli, jolla voidaan arvioida primäärisen kosmisen säteilyn parametreja. Suunniteltu työ johtaa todennäköisesti tieteelliseen julkaisuun.
  • Työssä tutkitaan revontulia, niiden perusfysiikkaa ja vaihtelua viimeisen sadan vuoden ajalla. Työssä tutustutaan peruslaskennan työkaluihin ja revontulista tehtyihin mittauksiin niin all-sky kameralla, satelliiteilla kuin magnetometreillä. Työssä etsitään hyvin revontulirikkaita ja -köyhiä ajanjaksoja ja vertaillaan ajanjaksojen eroja, sekä tutustutaan revontulien syihin aurinkotuulessa ja auringossa. Työ on osa Suomen Akatemian ”Space storms” projektia sekä FIRI/FLEX-EPOS instrastruktuuria.
  • Monimutkaiset magneettiset rakenteet työssä tutustutaan magneettisen ympäristön muutoksiin lyhyillä ja pitkillä aikaskaaloilla. Lyhyillä aikaskaaloilla tutkitaan magneettikentän kierteisyyttä (maan lähiavaruudessa sekä auringossa) ja sen vuosittaista ja vuodenaikaisvaihtelua. Pitkillä aikaskaaloilla tutkitaan magneettinapojen liikettä ja mietitään liikkeen fysikaalisia syitä. Magneettisen ympäristön muutokset vaikuttavat moniin jokapäiväisiin järjestelmiin kuten sähkönjakeluun, navigointiin ja viestintään, joten häiriöiden esiintymisajankohdan ja intensiteetin ennustaminen on tärkeää.
  • Ennen havaitsemattomien äänitaajuisten radioaaltojen luokittelu ja analysointi. SGO:lla on maailman herkin ELF-VLF-vastaanotin Sodankylän Pomokairassa. Sen herkkyys on jopa 100-kertainen vastaaviin laitteisiin verrattuna. Sillä havaitaan mm. jokainen salamanisku ympäri maailmaa ja sellaisia Maan magnetosfäärissä syntyviä emissioita, joita muualla ei pystytä rekisteröimään. Tehtävänä on kerätä SGO:n aineistosta näitä emissiota ja luokitella ne eri ryhmiin. Suunniteltu työ johtaa todennäköisesti tieteelliseen julkaisuun.
Lisätietoa: Jyrki Manninen, (etunimi.sukunimi@sgo.fi , puh. 0294-480824 )

 Traineeship and summer work 2020 at SGO

The deadline for the application call for the traineeship and summer work 2020 is 1 March 2020. The application forms can be downloaded from here: https://www.sgo.fi/Contact/ContactUs.php

Positions are available in Sodankylä and Oulu depending on the research topic. Next topics are available for the coming call:
  • Energetic particle precipitation detection and their consequences on the upper atmospheric ozone chemistry based on ground based and satellite datasets. In the internship, students will learn usage of signal processing methods in the analysis of time-series.
  • Sodankylä Geophysical Observatory uses and develops an information system for real-time monitoring of the observation networks it maintains. A new component of the information system is being developed, utilizing open data (lightning detection) for risk analysis, fault detection, short-term forecasting and automated actions.
  • The tasks of the trainee include the design and development tasks (programming, user interface) of this part. Keywords: Linux, Bash, Python (including Flask, Bokeh), HTML.
  • Flux of cosmic rays near Earth is modulated by solar magnetic activity carried out by solar wind and interplanetary magnetic field. Cosmic-ray variability is continuously monitored by ground-based detectors, known as neutron monitors (NMs). The most stable NMs is located in Oulu and operated by SGO. Each of NMs provides its own data which contains both useful signal and noise. By applying a known model to the noisy data from several detectors, parameters of the model need to be defined (and uncertainties estimated) for each moment of time. The planned work will expectedly lead to a research publication. 
  • SGO operates a cosmic-ray ground-based detector on the Central Antarctic plateau, at the Concordia station, which is an optimal location to detect cosmic rays. The detector measures the nucleonic component of cosmic-ray-induced cascade in the atmosphere, when many particles can be detected nearly simultaneously, which is known as multiplicity of cosmic-ray counts. The number and exact timing of these multiplicity counts contains information on the parameters of the primary cosmic-ray particle. The student will analyze multiplicity data collected at the Concordia station and develop a method to estimate the parameters of cosmic rays. The work will expectedly lead to a research publication. 
  • In this work we study the northern lights, their basic physics and variations during past 100 years. In this task we get to know basic calculation tools and different kind of observations of northern lights made e.g., by all-sky camera, satellites, and magnetometers. Task is to search very active and very quiet periods, and then those periods will be compared. We will also get to know main sources of northern lights in solar wind and the Sun. This work is a part of Space storms project funded by the Academy of Finland, and it is a part of FIRI/FLEX-EPOS instrastructure.
  • Complicated magnetic structures take us to get to know changes in magnetic environment both in short and long time scales. In short time scales the twisted structures of the magnetic field (in near Earth space and in Sun) and their annual and seasonal variation. In long time scales the movement of magnetic poles are studied and the physical reasons will be investigated. Changes in the magnetic environment cause effects in every day systems as distribution of electricity, navigation, and communication. That is the reason why it is important to forecast the occurrence and intensity of these disturbances.
  • Classification and analysis of audible radio waves that have not been observed earlier. SGO has the world’s most sensitive ELF-VLF receiver in Pomokaira, Sodankylä. Its sensitivity is even 100 times better than any other similar receiver in the world. It can detect e.g., every single lightning discharge around the Earth, and such emissions that are generated in the Earth's magnetosphere, and what others cannot observe. Task will be collecting these emissions from SGO data and classify them into different groups. The work will expectedly lead to a research publication.
Further information: Jyrki Manninen, (first name.surname@sgo.fi, tel. +358-294-480824 )

Wednesday, 27 November 2019

Polar Stratospheric Clouds / Helmiäispilviä


🇬🇧 Rarely seen this early in winter, this morning we saw beautiful Polar Stratospheric Clouds (Mother-of-Pearl clouds) here in Sodankylä. PSCs contribute to the stratospheric ozone loss in spring.
🇫🇮 Harvoin näkyy helmiäispilvet jo marraskuussa. Tänä aamuna Sodankylässä näkyi hienosti stratosfääripilvet. Pilvet vaikuttavat keväällä otsonikatoon stratosfäärissä.

Photo/kuva: Thomas Ulich, Sodankylä, Finland.

Wednesday, 25 September 2019

Tutkijoiden yö Sodankylässä / Researchers' Night in Sodankylä


Suomenkielinen ohjelma / Finnish language programme (English below)

Yleisöluennoilla kuulet avaruuden kauneimmasta värinäytelmästä, revontulista, näet kauniit kuvat ja videot ja pääset kysymään luennoitsijalta mieltä askarruttavat kysymyksesi. Revontulien lisäksi esittelemme Sodankylän geofysiikan observatorion toimintaa ja puhumme nykypäivän haasteista ihmiskunnalle: avaruusromusta ja avaruussäästä. Lisäksi ohjelmassa on viime vuoden Tutkijoiden yössä suosittu Valo ja Aika -luento, jonka lopussa kokeillaan revontulten tai ainakin yötaivaan kuvaamista omalla kameralla (sään salliessa).

Yleisöluennot Tähtelän päärakennuksessa Polariassa 1. kerroksen luentosalissa suomeksi.

18:00 - Legendat ja tiede - Lyhyt tarina revontuleista (Thomas Ulich)

19:00 - Sodankylän Geofysiikan Observatorio ja nykyajan suurimmat haasteet (Thomas Ulich)

20:00 - Valo ja Aika - voidaanko tallentaa aikaa tiedostoon? (Thomas Ulich)

English language programme / Englanninkielinen ohjelma

In parallel SGO's international researchers will tell about their research work (in English, in the upstairs meeting room).

18:30 - The critical ozone in the Earth's atmosphere (Jia Jia)

19:00 - Waves in space: what is behind the aurora? (Claudia Martinez)

19:30 - Space weather: ionosphere & atmospheric electricity (Liljana Macotela Cruz)

20:00 - Oscillations of the Earth's magnetic field (Neethal Thomas)

The event is free of charge. / Tapahtuma on maksuton.

Coffee, tea, juice and cake will be served from 18:30. Kahvia, teetä, mehua ja marjapiirakkaa tarjotaan klo 18:30 alkaen.

Lue lisää Tutkijoiden yöstä www.oulu.fi/yliopisto/tutkijoidenyo2019/ (more info, in Finnish).

Tervetuloa / Welcome!

Friday, 13 September 2019

Pekka Verronen aloitti SGO:lla tutkimusprofessorina

FT Pekka Verronen aloitti SGO:lla viisivuotisen Oulun yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen välisen yhteisprofessuurin. Verrosen tutkimustyö keskittyy avaruussään ilmakehävaikutuksien selvittämiseen maanpinta- ja satelliittihavaintojen ja tietokonemallinnuksen avulla. Verronen on SGO:n pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppani erityisesti Chemical Aeronomy in the Mesosphere and Ozone in the Stratosphere (CHAMOS) projektissa.

Lisätietoja:



SGO:n ideariihi Suomen Akatemian syyskuun hakuun. Kuvassa oikealta lukien: Pekka Verronen, Thomas Ulich, Jia Jia, Kenneth Nilsen ja Antti Kero

Monday, 9 September 2019

Tutkijoiden yö Sodankylässä / Researchers' Night in Sodankylä


Yleisöluennot Tähtelän päärakennuksessa Polariassa 1. kerroksen luentosalissa suomeksi.

Yleisöluennoilla kuulet avaruuden kauneimmasta värinäytelmästä, revontulista, näet kauniit kuvat ja videot ja pääset kysymään luennoitsijalta mieltä askarruttavat kysymyksesi. Revontulien lisäksi esittelemme Sodankylän geofysiikan observatorion toimintaa ja puhumme nykypäivän haasteista ihmiskunnalle: avaruusromusta ja avaruussäästä. Lisäksi ohjelmassa on viime vuoden Tutkijoiden yössä suosittu Valo ja Aika -luento, jonka lopussa kokeillaan revontulten tai ainakin yötaivaan kuvaamista omalla kameralla (sään salliessa).

klo 18:00 - Legendat ja tiede - Lyhyt tarina revontuleista

klo 19:00 - Sodankylän Geofysiikan Observatorio ja nykyajan suurimmat haasteet

klo 20:00 - Valo ja Aika - voidaanko tallentaa aikaa tiedostoon?

Luentojen jälkeen kokeillaan revontulten tai ainakin yötaivaan kuvaamista omalla kameralla (sään salliessa).

Tapahtuma on maksuton.

Lue lisää Tutkijoiden yöstä www.oulu.fi/yliopisto/tutkijoidenyo2019/.

Friday, 12 April 2019

EISCAT Peer-Review Programme: Call for Proposals

The EISCAT Scientific Association invites applications for observing time on the EISCAT facilities in 2018, by individual scientists, research groups, and consortia throughout the world on equal,
competitive basis. This means that anyone can apply, independent of whether or not the applicant is from an EISCAT associate country.

While evaluations are merit based, in the case of two applications having similar merits in evaluation, preference will be given either to those applicants who are new to the EISCAT facilities, in order to enlarge the EISCAT user community and further more open access to the facilities, or to the applicant showing stronger educational impact in their proposal.

The present call is the second one for 2019. In total, 200 hours of experiment time are open for international, peer-reviewed competition, and are available for the use of any of the current EISCAT facilities. Roughly half of this time has been allocated in the first call.

Please refer to the details of the call at

https://www.eiscat.se/blog/2019/04/04/eiscat-peer-reviewed-program-experiments-2/

for more information.

The deadline for proposals is 1st May 2019 at 24:00 UTC.

From: Ingemar Häggström, EISCAT Scientific Association.

Sunday, 7 April 2019

Eyvind Sucksdorff Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja 1927–1945

Eyvind Sucksdorff syntyi 7. huhtikuuta 1899 Pohjois-Savon Vesannolla. Hän kuoli Helsingissä 19. lokakuuta 1955. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta Sucksdorffin syntymästä.

Eyvind Sucksdorff valmistui ylioppilaaksi Viipurin lyseosta vuonna 1918. Vielä samana vuonna hän osallistui Suomen sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella valkoisten joukoissa.

Sucksdorff opiskeli Turun yliopistossa fysiikkaa, tähtitiedettä ja matematiikkaa Yrjö ja Kalle Väisälän oppilaana. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1933.

Eyvind ja Annikki Sucksdorff vuonna 1927. Kuva: Sucksdorffien perhealbumi, kiitokset Touko Siltala.
Suomalainen Tiedeakatemia valitsi Sucksdorffin Sodankylän observatorion johtajaksi vuonna 1927. Hän oli järjestyksessä viides johtaja observatorion perustamisesta 1913 lähtien. Observatorion assistentiksi kiinnitettiin Eyvindin aviopuoliso lääketieteen kandidaatti Annikki Sucksdorff (s. Santaholma; 1904-1986). He työskentelivät observatoriotehtävissä 18 vuotta vuoteen 1945 saakka. Sinä aikana heille syntyi kolme lasta: Christian (Krisse) (1928–2016), Esra (1929–) ja Liisa (1931–).

1920-luvun lopulla alkoivat suomalaiset geofyysikot ja meteorologit valmistautua vuosien 1932–1933 kansainvälisen polaarivuoden tutkimus- ja havainto-ohjelmaan. Sodankylän observatoriossa uusittiin ja laajennettiin magneettikentän rekisteröintilaitteet. Aikansa moderneimmat ja tarkimmat laitteet saatiin Tanskan ilmatieteelliseltä laitokselta. Laitteet oli suunnitellut laitoksen johtaja ja Kansainvälisen polaarivuoden presidentti Dan la Cour (1876–1942). Sucksdorff ja la Cour tekivät 1930-luvulla tiivistä yhteistyötä magneettisten mittausten ja uusien mittalaitteiden parissa. La Courin magneettiset instrumentit olivat kansainvälisen observatorioyhteisön vakiolaitteita aina 1990-luvulle saakka.

Polaarivuoden aikana Sodankylän observatoriossa oli toiminnassa toistakymmentä eri meteorologista ja geofysikaalista havaintolaitteistoa. Vastaavassa laajuudessa Sodankylässä tehtiin havaintoja ensimmäisen polaarivuoden aikana 1882–1883.

Polaarivuoden hyvin toteutettu havainto-ohjelma oli Sodankylän observatoriolle ja Eyvind Sucksdorffin pienelle neljän hengen tiimille suuri menestys. Observatorion asema tiedeyhteisössä vahvistui, kun Sodankylästä tehtiin magneettisten kojeiden kansainvälinen kalibrointiasema. Eyvind Sucksdorff loi kiinteät suhteet alan kansainvälisiin toimijoihin, erityisesti pohjoismaisiin kollegoihin.

Suuri osa polaarivuoden havainnoista jäi pysyvästi observatorion tehtäviin. Niinpä vuonna 1933 Eyvind Sucksdorffin aloitteesta observatorion nimeksi otettiin laajennetun tehtäväkentän mukaisesti "Sodankylän geofysikaalinen observatorio Tähtelä".

Uudet magneettiset mittalaitteet antoivat mahdollisuuksia tutkia entistä nopeampia korkeataajuisia magneettisia muutoksia. Vuonna 1936 Eyvind Sucksdorff julkaisi arvostetussa Journal of Geophysical Research -lehdessä, samanaikaisesti norjalaisen Leiv Harangin (1902–1970) kanssa, tutkimuksen nopeista magneettikentän muutoksista, joille vakiintui nimitys mikropulsaatiot. Kyseessä oli uusi tieteellinen aluevaltaus magnetismin alalla. Sucksdorff jatkoi pulsaatioiden tutkimuksia maavirtojen ja suurten induktiokelojen avulla aina 1930-luvun lopulle saakka. Hänen työtään ovat sittemmin jatkaneet menestyksellisesti Oulun yliopiston tutkijat.

Eyvind Sucksdorffin väitöskirja valmistui sodan aikana vuonna 1942. Se käsitteli magneettista häiriöisyyttä (aktiivisuutta), joka oli 1930-luvulla monella taholla kiinnostuksen kohteena. Väitöskirjatyön aineistona oli Sodankylän magneettiset rekisteröintitulokset 1914–1934. Tässä työssä hyödynnettiin ensimmäisen kerran Sodankylän observatoriossa tuotettua tieteellistä dataa kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön. Väitöskirjatyön aihepiiri olisi nykyterminologian mukaan avaruussää ja -ilmasto, joka on mitä ajankohtaisin tutkimusalue tänäkin päivänä. Vasta 1960-luvulla Sodankylän observatoriossa julkaistiin uudelleen kansainvälisesti merkittäviä tieteellisiä tutkimuksia.

Sodankylän observatorion 1930-luvun menestystarina päättyi vuonna 1944 täydelliseen katastrofiin. Saksalaiset sotajoukot suorittivat observatorion täydellisen ja mitä perusteellisemman tuhon syksyllä 1944. Observatorion kaikki 11 rakennusta poltettiin maan tasalle.

Suomalainen Tiedeakatemia yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa päättivät aloittaa välittömästi observatorion uudelleenrakentamisen. Jo vuoden 1944 lopulla säähavainnot saatiin käyntiin lähes aikaisemmassa laajuudessa. Observatorion toiminnot jaettiin vuonna 1949 kahtia siten, että kaikki magnetismiin liittyvät jäivät Tiedeakatemian vastuulle, mutta meteorologiset ja aerologiset havainnot siirrettiin uudelle organisaatiolle Ilmatieteen laitoksen tehtäväkentälle. Näin Tähtelän alueelle syntyi kaksi observatoriota: meteorologinen ja magneettinen.  Tarvittavat varat saatiin Lapin jälleenrakentamisrahastosta. Jälleenrakennusvaiheen tärkeitä vaikuttajia olivat Eyvind Sucksdorffin ohella Ilmatieteen laitoksen johtaja Jaakko Keränen - Sodankylän observatorion ensimmäinen johtaja 1913–1917 - ja Helsingin yliopiston meteorologian professori Vilho Väisälä, jonka ansiosta saatiin Sodankylän aerologiset luotaukset käyntiin.

Geofysiikan observatorion uusi päärakennus valmistui vuonna 1950, ja uusi aika koitti. Eero Kataja (1927–2014) aloitti observatorion johdossa samana vuonna, mutta Eyvind Sucksdorff, Tiedeakatemian observatoriotoimikunnan sihteerinä, oli silloin vielä varsin kokemattoman Katajan tukena kaikissa observatoriota koskevissa käytännön kysymyksissä.

Eyvind Sucksdorff valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1951. Hän toimi tähtitieteellisen yhdistyksen URSA:n puheenjohtajana 1947–1955. Sucksdorff oli sodan jälkeen kansainvälisen geomagnetismin järjestön (IAGA) aktiivinen jäsen.

Eyvind Sucksdorff siirtyi Sodankylän tuhon jälkeen Helsinkiin Ilmatieteen laitokselle geofyysikon virkanimikkeellä. Siellä hänen suunnitelmiensa mukaan valmistui Nurmijärven magneettinen observatorio vuonna 1951. Sucksdorffin tehtäväkenttään kuului vielä uudistaa ja jatkaa Ilmatieteen laitoksen tekemiä magneettisia maastomittauksia eri puolilla Suomea. Eyvind Sucksdorffin äkillinen kuolema vuonna 1955 katkaisi näiden töiden jatkuvuuden.

Sodankylän geofysiikan observatorion yli satavuotisessa historiassa Eyvind Sucksdorff nousee erääksi sen tärkeimmäksi johtajaksi, jonka ansiosta observatorio nousi kansainvälisen tiedeyhteisön arvostetuksi toimijaksi jo 1930-luvulla.

"Geofyysikko Eyvind Sucksdorff - havaintojen taituri" -kirjan kansi.
Eyvind Sucksdorffin elämästä ja työstä Sodankylän geofysiikan observatoriossa on ilmestynyt allekirjoittaneen laatima kirja "Geofyysikko Eyvind Sucksdorff - havaintojen taituri" (Suomen Tiedeseura 2018, 183 s.). Se on ostettavissa Tiedekirjakaupan kautta (tiedekirja (at) tsv.fi), mutta kirjaa voi kysyä myös Sodankylän geofysiikan observatoriosta.

Teksti: Heikki Nevanlinna.