EISCAT_3D-sirontatutkan rakentaminen arktiselle alueelle alkaa

Havainnekuva EISCAT_3D-lähettimestä. Antenniryhmät ovat kuusikulmaisia, niitä on
109 kappaletta, ja jokainen sisältää 91 antennielementtiä. Antennikentän halkaisija on n. 70 m.

Uuden kansainvälisen tieteellisen EISCAT_3D-tutkan rakentamisen aloittamisesta on juuri päätetty. Sirontatutkan avulla saadaan uutta tietoa siitä, miten aurinkomyrskyt ja avaruussää vaikuttavat arktisen alueen ilmakehään.

EISCAT_3D-tutkajärjestelmään kuuluu kolme asemaa Pohjois-Skandinaviassa: lähetin-vastaanotin Skibotnissa Norjassa sekä vastaanottimet lähellä Kaaresuvantoa Suomessa ja lähellä Kiirunaa Ruotsissa. Skibotnin suurteholähettimen teho on 5 MW ja kukin asema sisältää noin 10 000 antennia. Hankkeen kokonaisbudjetti on 70 miljoonaa euroa ja projekti alkaa syyskuun 2017 alussa. Asemien valmistelutyöt alkavat kesällä 2018 ja tutkajärjestelmän arvioidaan olevan käytössä vuonna 2021.

EISCAT_3D-tutkajärjestelmän asemien sijainnit kartalla:
lähetin-vastaanotin Norjassa ja vastaanotinasemat Suomessa ja Ruotsissa.

EISCAT_3D:stä tulee maailman edistyksellisin sirontatutka, joka yhdessä nykyisen Huippuvuorten EISCAT-tutkan kanssa toimii ikkunana arktisen alueen yläilmakehään ja lähiavaruuteen. Toteutuksessa käytetään uusinta digitaalista ja analogista tekniikkaa, jolla ylemmästä ilmakehästä saadaan kolmiulotteinen kuva. Vaiheistetut signaalit yhdistetään elektronisesti, ja näin tutka voi mitata jopa sataan eri suuntaan kunakin ajanhetkenä.

EISCAT_3D:n avulla voidaan tutkia sitä, miten avaruudesta peräisin olevat suurienergiset hiukkaset ja sähkövirrat vaikuttavat ilmakehän eri osissa, sekä avaruussäähäiriöiden vaikutusta teknologisiin järjestelmiin, kuten satelliitteihin, satelliittipaikannukseen ja sähkönjakeluverkkoihin. EISCAT_3D-tutkan avulla voidaan tutkia myös revontulia, jotka esiintyvät ylemmässä ilmakehässä noin sadan kilometrin korkeudella.

Tutkan rakentaa tieteellinen EISCAT-järjestö, jonka jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Iso-Britannia, Japani ja Kiina. EISCAT_3D:tä on suunniteltu useissa EU-rahoitteisissa projekteissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomen Akatemia rahoittaa investoinnista 12,8 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston osuus on 756 000 euroa.

Suomessa EISCAT_3D-hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja sen yhteydessä toimiva Sodankylän geofysiikan observatorio. Observatorion johtaja Esa Turunen toteaa, että nyt tehty rakentamispäätös on merkittävä kansainvälinen investointi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan seuraaviksi 30 vuodeksi. Investoinnin taloudelliset heijastusvaikutukset ovat moninkertaiset.

Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Anita Aikio kertoo, että hanke on tärkeä suomalaiselle korkeatasoiselle avaruustutkimukselle: ”Ensimmäistä kertaa voimme kolmiulotteisesti mitata avaruudesta tulevien hiukkasten ja sähkövirtojen vaikutusta ylä- ja keski-ilmakehään samanaikaisesti ja näin tutkia yhteyksiä avaruusfysiikan ja ilmakehäfysiikan välillä.”

Lisätietoja:

• Johtaja, FT Esa Turunen, Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto, puh. 050 5663 264, sähköposti: esa.turunen (at) oulu.fi
• Professori Anita Aikio, Oulun yliopisto, puh. 050 3500 641, sähköposti: anita.aikio (at) oulu.fi
• Johtava tiedeasiantuntija Kati Sulonen, Suomen Akatemia, puh. 029 533 5110, sähköposti: kati.sulonen (at) aka.fi

EISCAT_3D, the new Arctic radar gets go-ahead for construction

Artist impression of the EISCAT_3D transmitter-receiver: there are 109 hexagonal antenna groups,
each of which consists of 91 antennae. The diameter of the whole installation is about 70 metre. 

A new international research radar called EISCAT_3D was given the green light to proceed this month, promising a step-change in understanding the effect of solar storms and space weather on the upper atmosphere in the Arctic.

The EISCAT_3D facility will be distributed across three sites in Northern Scandinavia - in Skibotn, Norway, near Kiruna in Sweden, and near Kaaresuvanto in Finland. Each site will consist of about 10.000 antennas fed by a powerful 5 MW transmitter at Skibotn and a receiver at each of the three sites. The total budget is 70 M€ and the project will start in September 2017. Site preparations begin in summer 2018 and the radar is expected to be operational in 2021.

The EISCAT_3D radar consists of three sites: the transmitter-receiver
in Norway and two receiver sites in Finland and Sweden.

EISCAT_3D will be the world’s leading facility of its kind, offering together with the older EISCAT Svalbard radar a critically important window to the upper atmosphere and the near-Earth space in the European Arctic. As the name suggests, a key capability is to measure a 3-D volume of the upper atmosphere by using the most modern digital and analogue technologies. Signals from the antennas will be combined electronically, and hence the radar can look even in 100 different directions at any given instant.

EISCAT_3D makes it possible to study how energetic particles and electrical currents from space affect the upper and the lower atmosphere as well as man-made technologies such as satellites and power grids on the ground. Also, the aurora borealis can be studied in three dimensions.

The system will be built by the EISCAT Scientific Association, comprising research councils and national institutes from Finland, Norway, Sweden, the United Kingdom, Japan and China. EISCAT_3D is the culmination of a 10-year design and preparation phase, supported by the European Union. The Academy of Finland finances the investment with 12.8M€, which includes funding from the University of Oulu of 756,000€.

In Finland, the EISCAT_3D project is co-ordinated by University of Oulu and its independent department Sodankylä Geophysical Observatory. Observatory director Esa Turunen states that the decision means a significant investment in Finland, Sweden and Norway for the next 30 years. The economic implications will be multifold.

Professor in Space Physics Anita Aikio tells that the EISCAT_3D project is very important for Finnish space research: “For the first time, we can measure in three dimensions the effect of energetic particles and electrical currents from space on the upper and middle atmosphere simultaneously. This makes it possible to find connections between space physics and atmospheric physics.”

For further information please contact:

• Director Esa Turunen, Sodankylä Geophysical Observatory, University of Oulu, tel. +358 50 5663 264, e-mail: esa.turunen (at) oulu.fi
• Professori Anita Aikio, University of Oulu, puh. + 358 50 3500 641, e-mail: anita.aikio (at) oulu.fi
• Senior Science Advisor Kati Sulonen, Academy of Finland, tel. +358 29 533 5110, e-mail: kati.sulonen (at) aka.fi

Paper on energetic electron precipitation and auroral morphology accepted in JGR

A recent collaborative study between ISEE /Nagoya University and SGO/University of Oulu (+ other institutes) has been accepted to be published in Journal of Geophysical Research: Space Physics, please have a look:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2016JA023484/full

This paper shows a linkage between different auroral morphological structures and the energy spectra of the associated electron precipitation. The study is based on a selected set of case studies combining the EISCAT radar and the KAIRA spectral riometer measurements with the auroral camera observations.

Observation of pulsating aurora signatures in cosmic noise absorption data

A paper was recently accepted for publication in Geophysical Research Letters. It presents the results of a comparison between optical data from an all-sky camera and cosmic noise absorption data measured by KAIRA above Kilpisjärvi, during a pulsating aurora event. 

The accepted version of this article can presently be accessed here; the preliminary reference is:

Grandin, M., A. Kero, N. Partamies, D. McKay, D. Whiter, A. Kozlovsky, and Y. Miyoshi (2017), Observation of pulsating aurora signatures in cosmic noise absorption data, Geophys. Res. Lett., doi:10.1002/2017GL073901.

Abstract
This study investigates the contribution of energetic (E > 30 keV) particle precipitation during a pulsating aurora event over Kilpisjärvi (L = 6.2) on 26 February 2014. It is based on the comparison of auroral blue-line emission (427.8 nm) data from an all-sky camera and cosmic noise absorption (CNA) data obtained from a multi-beam experiment of the Kilpisjärvi Atmospheric Imaging Receiver Array (KAIRA) riometer. The data sets are compared for three KAIRA beams close to magnetic zenith. Results show a clear correlation between the measured CNA and the auroral blue-line emission during the event, for each beam. In addition, individual pulsations are observed for the first time in the CNA data measured by KAIRA, and are found to be close-to-identical to the optical pulsations. This suggests that the modulation of electron precipitation during pulsating aurora takes place in a consistent way over a broad range of energies.