Next EISCAT Symposium jointly held with 46th Optical Meeting (46AM)

The 19th International EISCAT Symposium and the 46th Annual European Meeting on Atmospheric Studies by Optical Methods (46AM, also known as “The Optical Meeting”) will be held jointly at the University of Oulu, Oulu, Finland, from 19th to 23rd August 2019. The joint conference will be preceded by the International EISCAT Incoherent Scatter Radar School, which will take place 12th to 17th August 2019 at Pikku Syote, some 145 km east of Oulu.

Registration information for both meetings will be published in the new year.

For more information on both events, please refer to the web pages: 

46AM and EISCAT Symposium: http://www.sgo.fi/Events/EISCAT46AM

EISCAT Radar School: http://www.sgo.fi/Events/RS2019

Deadline for registration will be 24th May 2019. Registration will open latest on 1st February 2019.

Welcome!

Tutkijoiden yö Sodankylässä / Researchers' Night in Sodankylä

Yhteinen avaruusmatkamme avaruusalus planeetta Maalla - Tutkijoiden yö Sodankylässä

(For presentations in English, please check the timetable below!)

Tule mukaan aktiivisena avaruusmatkalaisena Sodankylän Avaruuskampukselle päärakennus Polariaan perjantaina 28.9.2018 klo 18-21 kuulemaan ja näkemään kuinka yhteinen avaruusmatkamme avaruusalus planeetta Maalla sujuu ja mitä avaruusaluksellemme oikein kuuluu.

Yleisöluennoilla kuulet kiehtovan avaruusmatkamme kauneimmasta värinäytelmästä, revontulista kaiken oleellisen, näet kauniit kuvat ja videot ja pääset tietenkin kysymään luennoitsijalta mieltä askarruttavat kysymyksesi. Esimerkiksi, että mitä ihmettä sieltä lähiavaruudesta oikein kuuluu, jos kuuluu. Ja tietenkin kuinka Sodankylän avaruuskampuksella sekä matkaamme että itse avaruusalustamme oikein tutkitaan.

Tärkeämpiäkin kysymyksiä on olemassa. Tiesitkö, että revontulet kertovat mahdolliselle kaukaisen avaruuden tarkkailijalle planeetta Maan ylläpitävän elämää? Entäpä eksoplaneetat, mitä jos niillä näkyisikin samanlaisia revontulia? Ja mehän olemme eksoplaneettojen tarkkailijoita...

Revontulet ovat luonnon kaunein värinäytelmä, mutta sinulla on ihan tavallinen pokkarikamera. Silläkin voi kuvata revontulet. Opi tutkijoiden yössä kuinka se tehdään.

Sodankylän avaruuskampuksella on oma satelliittivastaanottoasema, jolla voidaan myös komentaa satelliitteja. Miksi tämä asema on täällä?

Suomi siirtyi avaruusaikaan viime vuonna lähettämällä ensimmäisen oman satelliittinsa avaruuteen. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Ja mikä ihme on Lappi-satelliitti, milloin se laukaistaan?

Ohjelma on tarkoitettu kansantajuiseksi, pienille lapsille on omaa ohjelmaansa ja englanninkieliselle yleisölle järjestetään omaa ohjelmaa rinnakkain suomenkielisen ohjelman kanssa.

Suomenkielinen ohjelma

Yleisöluennot Tähtelän päärakennuksessa Polariassa 1. kerroksen luentosalissa suomeksi ja samaan aikaan Polarian yläkerran neuvottelutilassa englanniksi.

18:00-18:30 Sodankylän Avaruuskampuksen esittely (suomeksi)

18:30-19:00 Yhteinen avaruusmatkamme Planeetta Maalla (lasten ohjelma suomeksi)

19:00-19:30 New Space Sodankylässä: Lappi-satelliitti ( suomeksi)

19:30-20:00 Avaruuskakkua, kahvia, teetä ja mehua tarjolla, Polarian kahvio

20:00-21:00 Valo ja aika (suomeksi)

                     Luennon sisältö:

                    -kuinka näemme - ja kuinka kamera näkee?

                    -valon vuosi Sodankylässä

                    -revontulikuvaus

                    -demonstraatio: kuinka käytän tavallista kameraa revontulikuvaukseen

Tapahtuma on maksuton.

Programme in English

Public lectures in the lecture hall of main building Polaria (1st floor) in Finnish and at the same time in English (2nd floor).

18:00-18:30 Sodankylä Space Campus, Introduction (in English) 

18:30-19:00 Recent Research Highlights at Sodankylä Space Campus (for adults, in English)

19:00-19:30 The Short Story of the Northern Lights (in English)

19:30-20:00 Space cake, coffee, tea, and juice; Polaria coffee room

Programme is free of charge.

Lue lisää Tutkijoiden yöstä www.oulu.fi/yliopisto/tutkijoidenyo2018/.

Tutkijoiden yö -projekti rahoitetaan Euroopan komission Marie Skłodowska-Curie toimien alaisena sopimusnumerolla 817987.

Vacancy: Postdoc Position in Radio Science

KAIRA site in Kilpisjärvi. Photo Craig Heinselman, EISCAT.

"Remote sensing of energetic particle precipitation into atmosphere"

The postdoc position in Radio Science is part of the profiling actions of University of Oulu, where selected spearheads of research are supported in the research strategy of the university. At the Sodankylä Geophysical Observatory (SGO), the position is mainly meant to boost development of phased-array radio techniques, measurement methods and related science applications in preparation to the use of the forthcoming next-generation incoherent scatter radar facility, EISCAT_3D.

There is growing evidence that the energetic particle precipitation (EPP) originating from the Sun can significantly modulate the middle-atmospheric dynamics, and possibly alter the global atmospheric circulation via ionic production of minor species (such as odd hydrogen and odd nitrogen), thus causing subsequent ozone loss in the stratosphere. The Postdoc project investigates both the EPP and the photoionisation taking place in the mesosphere-lower thermosphere (MLT) altitudes (mainly 60-100 km). For the EPP, the altitude of the maximum ionisation is a direct measure of precipitation energy. This energy-height dependence makes it possible to invert the EPP flux density spectrum from any height-dependent electron density measurement.　

The project exploits a comprehensive set of ground-based (and sounding rocket) electron density data obtained by various radio methods, of which the most important ones are the incoherent scatter radars (EISCAT) and the Kilpisjärvi Imaging Receiver Array, KAIRA. An important tool available at SGO is the in-house developed detailed Sodankylä Ion-neutral Chemistry (SIC).

Deadline: 28th September 2018, 24:00 (Finnish local time).

To apply, please see the full job description and use the electronic application form.

For more information, please contact Ass. Prof. Antti Kero, e-mail: antti.kero(at)sgo.fi, tel.: +358442894669.

Photo: Craig Heinselman, EISCAT Scientific Association.

PhD Opportunity: Ionospheric Current Systems

Applications are invited for a four-year, full-time doctoral student position. The successful candidate will study of space weather effects on the high-latitude ionospheric current systems and magnetosphere-ionosphere coupling. The project will utilise data from the Swarm satellites and ground-based magnetometers (e.g. SuperMAG and IMAGE), together with other satellite and ground-based measurements.

The position will be placed in the Ionospheric Physics research unit at the Faculty of Science, University of Oulu. In the unit the coupled magnetosphere-ionosphere-thermosphere system is studied by utilising data from different satellite missions (e.g. Swarm and Cluster) and from versatile ground-based instruments, including the EISCAT incoherent scatter radars. We are looking for candidates with MSc degree in Physics, Space Physics, Computational Physics or a closely related field. Experience in programming and earlier studies in Space Physics are an advantage.

To apply, please see the full job description and use the electronic application form.

Deadline: 15th September 2018, (24:00 h Finnish local summer time).

Further information can be obtained from Dr Heikki Vanhamäki (heikki.vanhamaki(at)oulu.fi) or Prof. Anita Aikio (anita.aikio(at)oulu.fi).

Image: Swarm satellite constellation. ©2013 by ESA/ATG Medialab.

Vacancy: Joint Research Professorship of SGO and FMI

At the Sodankylä Space Campus, a joint research professorship by Finnish Meteorological Institute and University of Oulu in Atmospheric Research and Imaging Applications is now open for applications.

Application deadline is extended until 14 September 2018.

Sodankylä Space Campus

University of Oulu and Finnish Meteorological Institute jointly invite applications for the position of Professor in Atmospheric Research and Remote Sensing, with emphasis on Space and Imaging Applications. This is a joint Research Professor position between both institutes and is placed at Sodankylä. The position is filled at the level of Assistant Professor/ Associate Professor/ Professor, according to the qualifications and merits of the selected applicant.

The professor will work in the interdisciplinary research programs of the Sodankylä Space Campus and will participate as a supervisor in doctoral programs, related to the fields of sciences driven at the Sodankylä Space Campus.

Sodankylä Geophysical Observatory (SGO) is a separate research institute of University of Oulu, with a national task of carrying out geophysical measurements and related research. Research is both empirical and theoretical, including development of measurement methods and modelling.  SGO’s research of cosmic rays, magnetospheric physics, ionospheric physics and aeronomy of the middle and upper atmosphere belong to one of the strategic research spearheads of University of Oulu.

Finnish Meteorological Institute (FMI) operates at Sodankylä the Arctic Space Centre (FMI-ASC), which focuses on the Earth observation research and services, arctic climate change research and the development of weather-related intelligent traffic applications.

FMI and University of Oulu established in 2018 the Sodankylä Space Campus to enforce research co-operation by the two institutes at the Sodankylä Campus, in northern Finland.

FMI-ASC and SGO together operate a globally unique research infrastructure, providing integrated observations of the processes and couplings in the Earth-atmosphere-space system at high latitudes. Research at Sodankylä is carried out together with the wide international research community, based on utilisation and development of this infrastructure.

The new professorship aims to strengthen the joint research profile of the Sodankylä Space Campus targeted to atmospheric research, by applying these data for various applications in an advanced, more effective manner by taking full advantage of novel data inversion and assimilation approaches.

Please refer to the full announcement for more information and use the application form to apply.

Application deadline is extended until 14 September 2018.

Please contact us directly for more information:

Professor Jouni Pulliainen, FMI, +358 50 5895821, jouni.pulliainen (at) fmi.fi
Director Esa Turunen, SGO, +358 50 5663264, esa.turunen (at) sgo.fi

Text: Esa Turunen, SGO; photo: Timo Rantala, SGO.

Space Science School and Radar School

The EISCAT Scientific Association participates in this year's Space Science School, in Sanya, China, 10-19 October 2018. The school is organised by the International Space Science Institute Beijing (ISSI) and the Asia-Pacific Space Co-operation Organisation (APSCO). Embedded in the school, there will be an EISCAT incoherent scatter radar school.

The school is sponsored by the Chinese Academy of Sciences (CAS), the National Space Science Center, CAS (NSSC), the Sanya Institute of Remote Sensing (RADI), and the Chinese Research Institute for Radiowave Propagation (CRIRP). CRIRP is an associate of EISCAT.

For more information and registration, please visit the school's web site.

Deadline: 31st July 2018.

Tuleva revontulikausi

Klikkaamalla saa parempi kartta.

Meille tulivat jo ensimmäiset kysymykset milloin voidaan katsoa taas revontulet. Vastaus riippuu leveysasteesta. Etelässä pimeys palautuu aikaisemmin kuin pohjoisessa.

Kuinka pimeää pitäisi olla? SGO:n tieteelliset kamerat toimivat kun aurinko on vähintään 10° horisontin alapuolella. Toki on mahdollista nähdä erittäin kirkkaat revontulet jo ennen sitä.

Yllä oleva kartta näyttää minä päivänä aurinko on kesän jälkeen ensimmäistä kerta 10° horisontin alapuolella Suomessa. Kannattaa muistaa, että kesäaikana yön pimein aikaa on klo 01 ympäri.

Meidän tieteelliset revontulikamerat eivät ole vältämättä näinä päivinä alkamassa mittauksinsa operatiivisista syistä.

Kartta ja teksti: Thomas Ulich, SGO.

Start of the Northern Lights Season

Click on map for better resolution.

Almost three weeks after the summer solstice, we start to get questions regarding when the Northern Lights can be seen again after the Polar Day. The answer depends on where you are: the further south you are, the earlier it will get dark enough.

How dark does it need to be? Our scientific cameras operate when the Sun is at least 10° below the horizon. However, if there are particularly bright Northern Lights, you might be able to see them already earlier.

The map above shows the days on which the Sun will be at least 10° below the horizon in Finland. Be aware, however, that due to summer time (daylight saving time), the darkest time of the night is around 01:00h in Finland.

Note further, that our scientific cameras will not necessarily be back on location on the first day that it is dark enough. Their annual maintenance might well delay the schedule.

Map and text: Thomas Ulich, SGO.

EISCAT Symposium and Radar School 2019

Sunset at Nallikari beach, Oulu, Finland. Photo: Th.Ulich, SGO.

The next International EISCAT Symposium 2019 will take place in Oulu, Finland, 19th to 23rd August 2019, at the University of Oulu, co-organised by the university's Sodankylä Geophysical Observatory and the Ionospheric Physics Group.

The EISCAT Radar School will take place during the week before the symposium, 12th to 17th August 2019, either in Oulu or Sodankylä. The radar school will be supported by the EISCAT Scientific Association.

Detailed announcements, and a dedicated web site, with deadlines will become available shortly.

Mark your calendars, and welcome to join us for these events!

PhD Opportunity: Ionospheric Physics

Applications are invited for a four-year, full-time doctoral student position. The successful candidate will develop data analysis tools for the EISCAT and EISCAT_3D ionospheric radars and will use them for studies of space weather effects on the high-latitude ionosphere. The project will utilise Bayesian techniques in radar data analysis.

The position will be placed in the Ionospheric Physics research unit at the Faculty of Science, University of Oulu, where the coupled magnetosphere-ionosphere-thermosphere system is studied by utilising data from different satellite missions (e.g. Swarm and Cluster) and from versatile ground-based instruments. The EISCAT incoherent scatter radars have a central role in the unit’s research.  Capabilities of the present EISCAT radars will be surpassed by the high-resolution, volumetric observations of the EISCAT_3D radar system by 2022. 

We are looking for candidates with MSc degree in Physics, Space Physics, Computational Physics or a closely related field. Experience in programming and earlier studies in Space Physics are an advantage.

To apply, please see the full job description and use the electronic application. 

Further information can be obtained from: Dr Ilkka Virtanen (ilkka.i.virtanen at oulu.fi) or Prof. Anita Aikio (anita.aikio at oulu.fi).

Application deadline is 30 May 2018 (24:00 Finnish local time).

Photo: Aerial view of Linnanmaa Campus; copyright University of Oulu, all rights reserved.

EISCAT Peer-Review Programme: Call for Proposals

EISCAT VHF Incoherent Scatter Radar in Tromsø, Norway.

The EISCAT Scientific Association invites applications for observing time on the EISCAT facilities in 2018, by individual scientists, research groups, and consortia throughout the world on equal, competitive basis. This means that anyone can apply, independent of whether or not the applicant is from an EISCAT associate country.

While evaluations are merit based, in the case of two applications having similar merits in evaluation, preference will be given either to those applicants who are new to the EISCAT facilities, in order to enlarge the EISCAT user community and further more open access to the facilities, or to the applicant showing stronger educational impact in their proposal.

The present call is the second one for 2018. In total, 200 hours of experiment time are open for international, peer-reviewed competition, and are available for the use of any of the current EISCAT facilities. Roughly half of this time has been allocated in the first call.

Please refer to the details of the call at

https://www.eiscat.se/blog/2018/04/05/eiscat-peer-reviewed-program-experiments-2/

for more information.

The deadline for proposals is 1st May 2018 at 24:00 UTC.

Text: EISCAT. Photo: Th.Ulich.

PhD Opportunity: Middle-Atmosphere Physics and Chemistry

Mesospheric Ozone Receiver Antenna. 

The University of Oulu in Northern Finland, with approximately 16,000 students and 3,000 employees, is an international, multidisciplinary research university with a rich pool of creative and intellectual talent. The strengths of the University include broad, multidisciplinary research interests, a modern research and study environment, and wide cooperation with international research and educational institutes.

The Sodankylä Geophysical Observatory (SGO) is a separate institute of the University of Oulu. Established in 1914, SGO carries out continuous, long-term geophysical measurements of Earth’s high-latitude environment. This activity is a National Task and includes measurements of Earth’s geomagnetic field, ionosphere, northern lights, cosmic radiation and seismic activity. SGO employs about 30 staff, two thirds of which have an academic degree. SGO scientists routinely collaborate with more than 100 institutes world-wide.

The PhD student position is part of the project "Mesospheric Monitoring of Ozone above the Polar Vortex (MeMO)”, which is a spearhead project funded by the university’s Kvantum Institute within the thematic focus area "Earth and near-space system and environmental change."

The PhD project investigates the response in mesospheric and stratospheric ozone and related chemistry as consequence of exceptional space weather events such as solar proton events. The study will be conducted using e.g. the Whole Atmosphere Community Climate Model (WACCM) and satellite-based observations, as well as a wealth of atmospheric measurements located at the Sodankylä Space Campus of the University of Oulu and the Finnish Meteorological Institute. Ground-based measurements include, among others, a lidar, a microwave radiometer, a high-resolution Fourier Transform Spectrometer, UV and UV-visible spectrophotometers, balloon-borne and UAV borne instrumentation.

The successful candidate will have a M.Sc. degree in physics, space physics, atmospheric physics or chemistry, meteorology or atmospheric geophysics. Experience in the use of instrumentation and/or atmospheric computer models is highly beneficial, as is experience in data analysis using a high-level programming language (e.g. Python, Matlab). Excellent command of both spoken and written English is essential.

The PhD student position is for 4 years from 1st May 2018 (unless agreed otherwise).  The salary will be based on the levels 2-4 of the demand level chart for university-level teaching and research staff of Finnish universities. In addition, a salary component based on personal work performance will be paid (maximum of 46.3 % of the job-specific component). The salary is thus in practice roughly 2300€ – 3000€ per month, depending on the appointee’s qualifications and experience.

Apply online latest on 16th April 2018 (click on "Apply for the job" at the bottom of that page). The application must be submitted using the electronic application form together with a motivation letter (max 1 page) and full CV. A trial period of 6 months is applied in the position.

Contact: Dr Thomas Ulich, e-mail: thomas.ulich(at)sgo.fi, tel.: +358405490403.

PhD Opportunity: Energetic Particle Precipitation on the Middle Atmosphere

Photo: Timo Rantala, SGO.

PhD Student Opportunity: “Effects of Energetic Particle Precipitation on the Middle Atmosphere”

The University of Oulu in Northern Finland, with approximately 16,000 students and 3,000 employees, is an international, multidisciplinary research university with a rich pool of creative and intellectual talent. The strengths of the University include broad, multidisciplinary research interests, a modern research and study environment, and wide cooperation with international research and educational institutes.

The Sodankylä Geophysical Observatory (SGO) is a separate institute of the University of Oulu. Established in 1914, SGO carries out continuous, long-term geophysical measurements of Earth’s high-latitude environment. This activity is a National Task and includes measurements of Earth’s geomagnetic field, ionosphere, northern lights, cosmic radiation and seismic activity. SGO employs about 30 staff, two thirds of which have an academic degree. SGO scientists routinely collaborate with more than 100 institutes world-wide.

The PhD position is part of the project "Mesospheric Monitoring of Ozone above the Polar Vortex" (MeMO), which is a spearhead project funded by the university’s Kvantum Institute within the thematic focus area "Earth and near-space system and environmental change."

There is growing evidence that the energetic particle precipitation (EPP) originating from the Sun can significantly modulate the middle-atmospheric dynamics, and possibly alter the global atmospheric circulation via ionic production of minor species (such as odd hydrogen and odd nitrogen), thus causing subsequent ozone loss in the stratosphere.

The PhD project investigates both the EPP and the photoionisation taking place in the mesosphere-lower thermosphere (MLT) altitudes (mainly 60-100 km). For the EPP, the altitude of the maximum ionisation is a direct measure of precipitation energy. This energy-height dependence makes it possible to invert the EPP flux density spectrum from any height-dependent electron density measurement.

The project deploys a comprehensive set of ground-based (and rocket) electron density data obtained by various radio methods incl. incoherent scatter radars (EISCAT, www.eiscat.se) and KAIRA (www.sgo.fi/KAIRA) as well as the detailed ion-neutral chemistry model (SIC).

The successful candidate will have a M.Sc. degree in physics, space physics, atmospheric physics or geophysics. Experience in data analysis using a high-level programming language (e.g. Python, Matlab) is highly beneficial. Excellent command of both spoken and written English is essential.

The PhD position is for 4 years from 1st May 2018 (unless agreed otherwise).  The salary will be based on the levels 2-4 of the demand level chart for university-level teaching and research staff of Finnish universities. In addition, a salary component based on personal work performance will be paid (maximum of 46.3 % of the job-specific component). The salary is thus in practice roughly 2300€ – 3000€ per month, depending on the appointee’s qualifications and experience.

Please, find the original job announcement here and fill in the application form at the end of it "Apply for the job". Deadline: 16th March 2018.

Contact: Dr Thomas Ulich, e-mail: thomas.ulich(at)sgo.fi, tel.: +358405490403.

25.2.1918 - Observatorion toiminta keskeytyy 4 kuukaudeksi

Sata vuotta sitten Suomi oli ajautunut sisällissotaan. Helmikuun 25. päivänä vaikutukset ulottuivat konkreettisesti observatorion aikasarjoihin, sillä tänään tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun observatorion johtaja Heikki Lindfors pysäytti observatorion toiminnan ja matkasi Tampereelle taisteluihin, joissa hän pian kaatui. Havainnot olivat keskeytyksissä aina kesäkuun  1918 alkuun saakka, jolloin havainnot saatiin taas uudelleen käyntiin Jaakko Keräsen toimesta.

Tämä vähemmän tunnettu neljän kuukauden katkos on toinen merkittävä havaintokatkos Sodankylän tänään jo 105. havaintovuoden aikana. Tunnetumpi on Lapin sodan (syyskuu 1944 - joulukuu 1945) aiheuttama katkos, jolloin observatorio tuhoutui ja uudelleenrakennettiin nykyiselle paikalleen.

Sodankylän geomagneettisen observatorion vaihteluhuone
ajalta ennen Lapin sotaa. Kuva: SGO:n arkisto. 

Alla on observatorion toimintakertomus vuodelta 1918. Seuraavassa blogissa on lisää observatorion varhaisista vuosista Heikki Nevanlinnan kirjoittamana.

Kertomus Suomalaisen Tiedeakatemian Magneettisen Observatorion toiminnasta vuonna 1918

Kohtalokas vuosi 1918 muodostui kohtalokkaaksi myöskin Sodankylän Magneettisen Observatorion toiminnalle. Se muodostui kohtalokkaaksi ennen kaikkea sen kautta, että observatorion v. t. johtaja, fil. kand. Heikki Lindfors, joka vielä vuoden alussa ohjasi toimintaa, tunsi velvollisuutensa isänmaata kohtaan vaativan hänetkin rientämään niiden eturintamaan, jotka ase kädessä ja kaikkensa alttiiksi pannen olivat ryhtyneet luomaan vierasta ja vieraisiin yhtyneitten petturien hirmuvaltaa pois hartioiltaan. Maisteri Lindforsin lähtö keskeytti observatorion tieteellisen toiminnan n. kolmeksi kuukaudeksi ja hänen kaatumisensa Tampereen edustalla maaliskuun 28. päivänä pakotti, monivuotisen ja ansiokkaan varsinaisen johtajan, fil. maisteri J. Keräsen siirryttyä toiselle toiminta-alalle, uskomaan observatorion johdon allekirjoittaneelle, kokonaan uudelle miehelle Suomessa suoritetun magneettisen tutkimustyön alalla. Maisteri Lindforsin aikainen kuolema merkinnee muuten menetystä ei ainoastaan Sodankylän Magneettiselle Observatoriolle, jonka johdossa hän maisteri Keräsen jälkeen epäilemättä olisi toiminut mitä suurimmalla menestyksellä, vaan samalla myöskin koko Suomen tieteelle. Sillä hänellä oli harvinaiseen kyvykkäisyyteen yhtyneenä myöskin harvinainen rakkaus tutkimusta kohtaan, sekä melkein verraton omantunnon tarkkuus tehtävien suorittamisessa. Mutta, kun isänmaa kutsui poikiaan, näyttivät maisteri Lindforsista kaikki muut tehtävät ja kaikkinainen muu kutsumus toistaiseksi mitättömältä. ”Observatorion toiminta lopetetaan johtajan sotaan lähdön vuoksi, ja aloitetaan jälleen, kun voitto on saatu”, on hän lähtöpäivänsä aamuna kirjoittanut ”Vaihteluhuoneen” päiväkirjaan. Kunnioitettuna säilyköön sellaisen miehen muisto!

Observatorion toiminta, joka keskeytyi helmikuun 25 p:nä, pantiin uudestaan käyntiin kesäkuun 1. päivänä. Sen suoritti maisteri Keränen, joka heti liikenteen auettua oli rientänyt Helsingistä Sodankylään. Sitäpaitsi toimi maisteri Keränen vielä koko kesäkuun ajan monella tavalla observatorion hyväksi, sen 19. päivästä lähtien m.m. tutustuttamalla allekirjoittanutta laitoksen käytännölliseen toimintaan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Ikävä vain, että hänen täytyi poistua jo heinäkuun 1. päivänä, joten traditsionien varman säilymisen kannalta katsoen niin hedelmällinen yhteistoiminta liian pian keskeytyi. Sen jälkeenkin maisteri Keränen kuitenkin on suurella myötätunnolla seurannut hänelle viisivuotisen toimintakauden aikana läheiseksi käyneen ”Tähtelän” vaiheita, ja ollut kaiken aikaa hyvin altis avustamaan sekä neuvoilla että toimenpiteillä, josta ”Tähtelän” nykyiset työntekijät ovat hänelle suuressa kiitollisuuden velassa.

Observatorion johtajan muutos on tuonut mukanaan myöskin apulaisen muutoksen; apulaiseksi maisteri, rouva Siiri Keräsen sijaan on tullut maisteri, rouva Hanna Levanto. Kaiken lisäksi on menneen vuoden kuluessa tapahtunut myöskin vahtimestarin muutos; eron pyytäneen vahtimestari K. Gummeruksen sijaan on tullut T. Sedergren Pielavedeltä syyskuun 1. päivänä. Observatorion toiminta on siis joutunut kokonaan uuden henkilökunnan haltuun.

Observatorion tieteellistä työtä on kesäkuun 1. päivästä lähtien jatkettu entiseen tapaan. Koska maisteri Keränen on ottanut pitääkseen huolta kaikkien aikaisempien vuosien havaintoaineksen muokkaamisesta, niin allekirjoittaneen johdolla on alettu muokata suorastaan menneen vuoden ainehistoa. Siinä ei kuitenkaan ole päästy tähän mennessä vielä edes puoleen, sillä allekirjoittaneen on sen ohella täytynyt käyttää verrattain paljon aikaa itse työhön perehtymiseen sekä kaikenlaatuisiin käytännöllisiin kysymyksiin.

Perusasemana Meteorologisen Keskuslaitoksen Suomessa toimittamaa magneettista mittausta varten on Sodankylän Magneettiseen Observatorioon menneen vuoden aikana turvautunut ainoastaan maisteri Keränen, suorittamalla täällä viime kesäkuussa magneettisen matkakoneitten vartaushavaintoja.

Magneettisen Observatorion yhteydessä toimivaa meteorologista havaintoasemaa on hoitanut syystkuun 1. päivään asti rouva S. Gummerus ja siitä lähtien vahtimestari T. Sedergren.

Observatorion kirjasto on vuoden kuluessa pysynyt miltei ennallaan muutamaa sanakirja- ja logaritmitauluhankintaa lukuunottamatta. – Kirjasto, joka vielä toistaiseksi on hyvin pieni, kaipaa muuten Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisuja.

Observatorion ylläpito viime vuoden aikana on tullut kalliimmaksi kuin minään edellisenä vuotena, koska kaikki tarvikkeet ja työpalkat etenkin täällä pohjoisessa ovat entisestään suunnattomasti kohonneet. Niinpä on, mainitakseni vain pari esimerkkiä, heinistä maksettu viime kevättalvella markka, jopa ylikin kilolta; ja rahtipalkka Rovaniemeltä tänne on suurimman osan vuotta ollut niinikään markka kilolta. Viime vuoden menojen kokonaissumma on 14,479 mk, 76 p. (edellisen vuoden 11,087 mk, 46 p.).

Monenlaisia muutoksia ovat siis vuoden 1918 myrskyt saaneet aikaan tämän syrjässä olevan pienen observatorionkin elämässä. Kunpa alkanut vuosi voisi jälleen ruveta osottamaan hiljaista kehitystä, eduksi ennen kaikkea tieteelliselle työlle!

Sodankylän Magneettisessa Observatoriossa tammikuun 16 p:nä 1919.

E. R. LEVANTO

Lisäys


Edelliseen kertomukseen liitettäköön joku sana observatoruion hoidosta sota-aikana.

Aluksi ansaitsee mainita, että observatorion vahtimestari, herra K. Gummerus lähti jo helmik. 15 p:nä sotatoimiin. Ennen sotaanlähtöään sijoitti Lindfors-vainaja observatorion tärkeimmät koneet ja arvokkaan magneettisen ja meteorologisen registeröintiaineiston vaihteluhuoneeseen, jota hän oli kieltänyt lämmittämästä mahdollisen tulipalovaaran takia koko sinä aikana, jolloin laitoksella ei ollut tieteellisiä työntekijöitä. Laitoksen vartijaksi hän palkkasi entisen postinkuljettajan Matti Kiviojan. Meteorologisia määräaikahavaintoja suoritti sota-aikana, tosin pari kertaa lyhyemmän aikaa keskeytyneenä, rouva S. Gummerus.

Observatorion vartioinnista johtuvat kustannukset maksoi etukäteen hyväntahtoisesti Kemi-yhtiön paikallinen johtaja, herra E. Mellenius, joka myös monella muulla tavalla on osoittanut huomattavaa avuliaisuutta ja harrastusta observatoriota kohtaan.

J. KERÄNEN Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikokouksessa 12 p. huhtikuuta 1919 

Heikki Nevanlinna: Sodankylän geofysiikan observatorion varhaista historiaa

100 vuotta sitten

Tammikuussa 1918 Suomessa alkoi verinen sisällissota. Vastakkain olivat punaiset ja valkoiset. Kansakunta oli jakaantunut syvästi kahtia. Maassa oli vakava elintarvikepula ja talouskriisi, rahan arvo romahti. Vaikka Sodankylä oli kaukana rintamista, sota vaikutti voimallisesti sinnekin.

Observatorio aloitti vuonna 1918 viidennen toimivuotensa. Sen ensimmäinen johtaja Jaakko Keränen (1883-1979) oli aloittanut työnsä kesällä 1913. Silloin observatorion taloudellinen tila oli hyvä, mutta vuonna 1914 alkaneen maailmansodan edetessä se huononi dramaattisesti. Kesällä 1917 Jaakko ja hänen vaimonsa Siiri (1889-1968), joka oli samalla observatorion assistentti, päättivät jättää observatorion vaikeiden elinolosuhteiden vuoksi. Sodankylässä olivat syntyneet Kerästen lapset Liisa (1915-2004) ja Olli (1917-1939). Keräsen perhe muutti Helsinkiin, koska observatorion palkat olivat inflaation myötä huvenneet riittämättömäksi nelihenkisen perheen elatukseen. Jaakon tekeillä oleva väitöskirja vaati myös viimeistelyä Helsingin yliopistossa.

Lapissa vallitsi monin paikoin vaikea elintarvikepula, jopa suoranainen nälänhätä. Keränen kirjoittikin Helsinkiin esimiehelleen Ilmatieteen laitoksen johtajalle Gustaf Melanderille: "Täällä syödään yleisesti pettua ja elintarvikepula on kova". Jaakko Keränen lähetti säännöllisesti poronlihaa, voita ja muita elintarvikkeita rahtikuljetuksena Helsinkiin Gustaf Melanderille ja hänen perheelleen, pula oli suuri sielläkin.

Elokuussa 1917 observatorioon palkattiin Helsingistä virkaa tekeväksi johtajaksi 23-vuotias filosofian maisteri Heikki Lindfors (1894-1918). Hän otti observatorion tehtävät nopeasti vastaan ja osoittautui taitavaksi työntekijäksi. Kun Suomen sisällissota puhkesi tammikuussa 1918, Lindfors tunsi velvollisuudekseen lähteä sotaan mukaan valkoisten puolelle kotikaupunkinsa Tampereen rintamalle. Siksi hän keskeytti kaikki havainnot observatoriossa ja kirjoitti havaintopäiväkirjaan tiedoksi "Toiminta lopetetaan johtajan sotaanlähdön vuoksi ja aloitetaan jälleen, kun voitto on saatu". Lindforsin mukana rintamalle lähti myös observatorion vahtimestari Henrik Gummerus (1874-1937). Lindfors sai surmansa Tampereen valloitustaisteluissa  maaliskuussa 1918.

Vaikea aika

Heti sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 Jaakko Keränen matkusti Helsingistä Sodankylään ja sai Lindforsin keskeyttämät havainnot ja magneettiset rekisteröinnit jälleen toimintaan. Havaintoihin jäi kuitenkin noin neljän kuukauden katkos. Työnsä jälkeen Keränen jätti lopullisesti Sodankylän observatorion ja siirtyi Helsinkiin vastaperustetun Geodeettisen laitoksen palvelukseen.

Uudeksi johtajaksi palkattiin Elias Levanto (1890-1969) ja assistentiksi tämän vaimo Hanna (1892-1979). Elias Levanto oli myös osallistunut sisällissodan taisteluihin valkoisten riveissä. Samalla puolella rintamaa taisteli myös observatorion tuleva johtaja Eyvind Sucksdorff (1899-1955).

Taloudellinen ahdinko jatkui Sodankylässä myös Elias Levannon johtajakaudella. Perheeseen syntyi kaksi lasta ja elanto oli niukkaa. Elias Levanto perheineen muutti vuonna 1921 etelään, Turkuun, jossa hän sai varmemman toimen koulualalta.

Sisällissodan taisteluihin osallistui myös observatorion ensimmäinen vahtimestari Adiel Ahonen (1883-1938) punaisten puolella. Hän pakeni sodan jälkeen Venäjälle, mutta surmattiin siellä Stalinin poliittisten vainojen aikana vuonna 1938. Otto Moberg (1869-1951), joka oli myös työskennellyt observatorion vahtimestarina, toimi sisällissodan aikana Sodankylän valkokaartin esikunnassa.

Olot kohenevat

Observatorion vaiheista on julkaistu Heikki Nevanlinnan
toimittama historiikki, joka on tilattavissa SGO:lta.

Sodankylän observatorion pahimman taloudellisen ahdingon aikana 1916-1918 lähellä oli Suomalaisen Tiedeakatemian päätös lakkauttaa observatorio ja ylläpitää siellä magneettisia rekisteröintejä vain kesäisin, kun Lapissa tehtiin magneettisia kartoitustöitä Jaakko Keräsen johdolla. Näin ei onneksi käynyt ja observatorion taloudellinen tila koheni vähitellen 1920-luvun lopulla. Observatorion johdossa toimi 1921-1927 Heikki Hyyryläinen (1893-1963), jonka aikana observatorion meteorologisia havaintoja laajennettiin merkittävästi. Vuonna 1927 observatorion saatiin johtajaksi tarmokas ja aikaansaapa Eyvind Sucksdorff, joka oli virassaan aina vuoteen 1945 saakka.

Polaarivuosi 1932-1933

Observatorio koki uuden nousukauden kansainvälisen polaarivuoden 1932-1933 aikana, kun havaintokohteiden määrä nousi pysyvästi toiselle kymmenelle. Kansainvälinen yhteistyö pääsi myös vauhtiin ja Sodankylän observatorion arvostus alan tiedeyhteisössä oli korkealla.  Observatorion tieteellisiä havaintoaineistoja ja vuosikirjoja toimitettiin yli 50:lle alan kansainväliselle organisaatiolle. Eyvind Sucksdorff julkaisi omia merkittäviä ja uraauurtavia tutkimuksiaan magneettisten pulsaatioiden alalla.

Polaarivuoden jälkeen laitoksen nimi muutettiinkin vastaamaan paremmin toimintojen kasvanutta laajuutta muotoon Sodankylän geofysiikan observatorio.

Heikki Nevanlinna

Aiheesta lisää:

Heikki Nevanlinna: Jaakko Keränen - Suomen sääprofessori. Oulun yliopisto ja Ilmatieteen laitos, 2014 (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144225).

Heikki Nevanlinna (Toim.): Sodankylän geofysiikan observatorio 1913-2013 - sata vuotta havaintoja ja tutkimusta. Oulu yliopisto, 2017. ( Kirjaa voi tilata SGO:lta )