Pages

Monday, 28 August 2017

Auroral season starting in Lapland

The all-sky imager at SGO has already been in operation some nights for testing and is now available online. Last night was first with clear sky and nice aurora activity. Camera was in operation about 3 hours starting from  23:15LT and nights are getting longer fast. See: http://blog.sgo.fi/2015/08/northern-lights-season-has-started.html

Aurora arc above Sodankylä at 23:42LT.

SGO has also meteor camera next to the iCCD camera in collaboration with IRF and Eric Stempels from University of Uppsala, who has developed the detection software. ( See more: http://www.astro.uu.se/meteorwiki/FrontPage )

Sometimes fast moving aurora arc triggers the meteor detection software and stores high resolution capture of the event.



2.2 seconds sample of fast moving aurora arc form SGO meteor camera captured on 27 Aug at 19:58UT. 

Present space weather status in Finland can be easily monitored from FMI's space weather and Auroras Now! web pages based on IMAGE and MIRACLE data sources. SGO magnetometer and optical observations are part of the IMAGE and MIRACLE consortiums.

Friday, 4 August 2017

Avoin työpaikka: Laboratoriopäällikkö

Uusi hakuaika päätyy 31.8.2017.

Sodankylän geofysiikan observatorio hakee

Laboratoriopäällikköä

toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Sodankylän geofysiikan observatorion havaintotoiminta kattaa monipuolisesti maan magneettikentän, ionosfäärin, revontulien, kosmisen säteilyn ja seismisen aktiivisuuden mittaukset yli 20 paikkakunnalla Jäämeren alueelta pohjoisen Fennoskandian, koko Suomen ja Afrikan kautta Etelämantereelle. Observatoriossa kehitetään myös alan mittausmenetelmiä, alaan liittyviä teorioita ja mallinnuksia sekä tehdään tieteellistä tutkimusta. Observatoriossa tehtävä tutkimus kuuluu Oulun yliopiston valitseman tutkimusstrategian keihäänkärkeen maa-lähiavaruussysteemin ja ympäristön tutkimus. Observatorion henkilöstömäärä on noin 30 työntekijää. Teknisessä yksikössä työskentelee tällä hetkellä 6 henkilöä. Laajemmin observatorion toimintaan voi tutustua osoitteissa www.sgo.fi ja http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38405.

Laboratoriopäällikön tehtäviin kuuluvat observatorion teknisen yksikön ja sen laboratorion johtaminen ja hallinnolliset tehtävät, mittausten ylläpitoon kuuluvan laitehuollon johtaminen, observatorion instrumentoinnin kehittäminen ja uusien mittalaitteiden rakentamisen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä teollisuuden kanssa, sähköasennusvastuu sekä observatorion tutkimustyöhön ja hallintoon osallistuminen.

Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää tekniikan tai luonnontieteiden alan tohtorintutkintoa ja kokemusta esimiestehtävistä. Tehtävässä edellytetään hyvää suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa.

Hakijalta odotetaan radiotekniikan, erityisesti nykyaikaisten ohjelmistoradioiden, sekä analogia- että digitaalielektroniikan tuntemusta, mittaustekniikan ja signaalinkäsittelyn hallintaa, ymmärtämystä jatkuvasta kenttämittaustoiminnasta ja kokemusta sekä projektityöstä että projektien johtamisesta.

Palkkaus perustuu yliopistojen palkkausjärjestelmän muun henkilöstön vaativuustasolle 10-11. Tämän lisäksi tulee henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa, joka on korkeintaan 46,3% tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Jätä sähköinen hakulomake tehtävään 31.8. mennessä. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan työehtosopimuksen mukaista koeaikaa.

Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Esa Turunen, Sodankylän geofysiikan observatorio, Tähteläntie 62, 99600 Sodankylä, puh. 050 566 3264, email: esa.turunen (at) sgo.fi.

Wednesday, 2 August 2017

SGOn tomografiavastaanotinverkon laajennus kohti 3D-ionosfääritomografiaa

SGO on tehnyt yhtäjaksoisesti ionosfääritomografiamittauksia viiden aseman ketjulla vuodesta 2002 alkaen. Mittauksissa vastaanotetaan ns. beacon-satelliiteista kahdella eritaajuudella (150MHz ja 400MHz) lähetettyä signaalia, joiden vaihe-erosta voidaan arvioida ionosfäärin elektronitiheyttä. Tähän asti SGO:n mittauksista on laskettu poikkeleikkaus elektronitiheydestä satelliitin lentoradan ja vastaanotinketjun välille.

Esimerkki SGO:n vuodesta 2002 operoimasta ionosfääritomografiamittauksesta. Vasemmalla ylhäällä on kuvattu beacon-satelliitin rata Skandinavian yli. Pisteet kartalla kuvaa vastaanottoasemia. Ylhäällä oikealla kunkin aseman mittaama vaihe-erokäyrä. Alhaalla vaihe-erosta inversiomenetelmällä laskettu ionosfäärin elektronitiheysjakauma.

Heinäkuun aikana SGO on asentanut Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamassa RLAB-hankeessa kehitettyjä uuden sukupolven RFsTomo1-vastaanottimia SGO:n mittausasemille. Kaiken kaikkiaan SGO on hankkinut kymmenen uutta vastaanotinta, joista neljä on nyt asennettu. Tarkoituksena on korvata SGO:n vanhat, vuosituhannen alusta asti toiminnassa olleet vastaanottimet ja täydentää Ilmatieteen laitoksen rakentamaa TomoScand-asemaverkkoa parantamaan verkon peittoa. 

RFsTomo1-vastaanotin edessä oikealla SGOn mittausasemalla Oulussa.
Esimerkkimittaus Kuusamoon heinäkuun lopulla asennetulta RFsTomo1-vastaanottimelta. 


Yhdessä GNSS-satelliittien (pääasiassa GPS-satelliitit) signaaleista laskettavan informaation kanssa voidaan beaconsatelliittidatoista laskea kolmiulotteinen elektronitiheysjakauma asemaverkon alueelle. Menetelmää on kehitetty yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

3D-ionosfäärimittauksen periaate. Maanpinnalla olevilla GNSS- ja beaconsatelliittivastaanottimet keräävät tietoa signaalien muutoksista niiden kulkiessa ionosfäärin lävitse (Kuva: J. Norberg).


Välttämätön osa mittausta ovat toimivat beacon-satelliitit. SGO:n ionosfääritomografiamittaukset ovat nojanneet venäläisiin beacon-satelliitteihin, jotka ovat pikku hiljaa poistuneet käytöstä. Alunperin navigointitarkoitukseen laukaistut  venäläiset satelliitit on korvattu GLONASS-järjestelmällä, joka on venäläisten vastine amerikkalaiselle GPS-järjestelmästä. Tällä hetkellä aktiivisia kaksitaajuusbeaconeita ei ole montaa, mutta näköpiirissä on joitain beaconsatelliittien laukaisuja, kuten elokuussa 2017 laukaista kiinalainen CNES-1 satelliitti. 

Vuoden 2017 aikana Suomi on saanut ensimmäiset satelliittinsa Aalto-1 ja Aalto-2 avaruuteen ja seuraavana matkaan lähtee Suomi100-satelliitti. Nanosatelliitit ovat tekemässä edullisemmaksi omien beacon-lähettimien saamisen taivaalle tulevaisuudessa.

SGO:n uusien vastaanottimien mittauksia venäläisistä COSMOS-satelliiteista sekä kanadalaisesta CASSIOPE e-POP:sta: